Hyvä valtio vai hyvät ihmiset?

Aatokseni lähtivät liikkeelle Erika Keppolan tekstistä Lasten kärsimys myy.

Hyvä teksti ja minäkin kustantaisin mieluusti lastensairaalan verorahoista. Mutta ei asia silti ihan näin yksinkertainen ole.

teddy-242848_1280Mielipiteeni on vielä keskeneräinen ja altis muutoksille, mutta tällä hetkellä ajattelen suunnilleen seuraavaa:

Monet ovat kritisoineet, että tällaisella rahoituksella vaikkapa alkoholistien kuntoutukseen on vaikea kerätä rahaa, kun eivät ole yhtä hellyyttäviä kuin lapset. Totta, mutta eikös näin ollen ole hyvä kerätä rahoja hankkeelle, joka herättää sympatiat? Valtiolle jää varoja enemmän kohteisiin, joihin varoja ei keräyksillä saada – esim. niille alkoholisteille.

Hyvinvointivaltion pitäisi taata kansalaisille tietty elintaso, myös siis sairaalapalvelut, totta sekin. Eikä keräys ole hyvinvointivaltiolle ihanteellinen rahoitustapa. Mutta jos joku on sitä mieltä, että hänen tuloistaan voisi verottaa suuremman osan vaikka valtio ei sitä teekään, toivottavasit hän sijoittaa verottamattoman määrän oma-aloitteisesti tärkeänä pitämäänsä kohteeseen. Hyvinvointivaltion tarkoituksena on tukea, ei passivoida. Ei pidä nostaa käsiä ylös kun maailmassa on epäkohta ja todeta, että ”joko valtio korjaa tai ei kukaan”.

Ei rahan antaminen lastensairaalalle estä minua äänestämästä päättäjiksi jatkossa ihmisiä, jotka kannattavat kovempaa verotusta ja sitoutuvat hyvinvointivaltioon. Mutta jos muut äänestävät toisin kuin minä – verotus kevenee, sairaaloita ei rakenneta ja kehitysapuun ei pistetä rahaa – ei kai oikein ole todeta, että ”ei minun tililtäni, jos ei muidenkaan tileiltä” ja antaa ongelmien olla? Käyttäkää oikeuttanne äänestää _ja_ oikeuttanne sijoittaa rahojanne tärkeinä pitämiinne kohteisiin.

Olkaa vain eri mieltä näistä, mutta todettakoon, että kannatan hyvinvointivaltiota ja lastensairaalan kustantaminen kuuluisi valtion tehtäviin (perustuslainkin perusteella). Maksan veroni mielelläni ja voisin maksaa enemmänkin, jotta tärkeät jutut saadaan aikaiseksi. Niinpä niiden lisäksi menee tililtäni kuukausittain automaattisena kuukausilahjoituksena jonkinlainen summa erinäisille järjestöille. Minulle jokseenkin huomaamatta ja vaivaa aiheuttamatta. Enemmän varoja tukea ansaitseviin kohteisiin.

Tavoite voi olla hyvinvointivaltio, jossa valtio hoitaa kaiken siinä määrin, että kansalaisten ei tarvitse olla oma-aloitteisia ja korjata huomaamiaan ongelmia. Käytännössä valtiota tuskin hoidetaan koskaan juuri siten kuin minä haluaisin, joten yritän ainakin jotenkin tukea tärkeitä juttuja valtion budjetin ulkopuolella.

Suomalaiseen (luterilaiseen) ajatteluun on pitkään sopinut ajatus, että ihminen on niin heikko (syntinen), että on vain oikein, jos kasvoton valtio verottaa suhteellisen ankarasti ja käyttää varat kaikkien hyväksi parhaiten koituvalla tavalla – yksilöt kun eivät siihen kykene. Itse asiassa liputan tällaisen nöyryyden puolesta, sillä se antaa valtiolle todellisuudessakin paremmat mahdollisuudet tukea rakenteellisesti ihmisiä, jotka ovat yhteiskunnassa heikko-osaisimpia. Sen sijaan se ei saisi tarkoittaa, että vain valtio hoitaa ongelmia. Ei korkea verotus tarkoita, että ihmisten vastuu toisistaan siirtyy valtiolle.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: