Esiaviollinen seksi ei ole syntiä
Jotkut kristityt pitävät esiaviollista seksiä syntinä. Raamattu ei kuitenkaan anna perustetta ajatella näin. Raamatun perusteella voi olla hyvä kristitty, vaikka harjoittaisikin esiaviollista seksiä. Ja useimmat kristityt näin tekevätkin. 
Vanha testamentti
Vanhasta testamentista löytyy kyllä useita kohtia, joissa miehen ja naimattoman naisen seksi tuomitaan. Tämä liittyy kuitenkin tekstin yhteiskunnalliseen kontekstiin, jossa nainen on miehen (aviomiehen, isän tai talouden isännän) omaisuutta. Näin ollen esim. naimattoman neitsyen kanssa makaaminen on väärin vain neitsyen isää kohtaan, koska hänen omaisuuttaan pilataan. Sen sijaan tuomittavuuden peruste ei ole seksin esiaviollisuus. Tämä tulee ilmi useissa Vanhan testamentin tesktikohdissa. Esim. 2. Mooseksen kirja 22:15-16:
Jos mies viettelee neitsyen, jota ei ole kihlattu, ja makaa hänen kanssaan, hän maksakoon hänestä täyden morsiamenhinnan ja ottakoon hänet vaimokseen. Mutta ellei tytön isä suostu antamaan hänelle tytärtään, viettelijä maksakoon silti saman verran kuin on tapana maksaa neitsyestä morsiamenhintana.
Tekstikohdan mukaan kihlaamattoman neitsyen makaaminen on siis väärin vain, koska isä menettää sen vuoksi rahaa. Tämän vuoksi myös tämän väärinteon korvaaminen tapahtuu rahalla. Sen sijaan tekstikohta ei anna perustetta ajatella, että tapahtunut olisi ollut väärin juuri esiaviollisuuden vuoksi. Sama ajattelutapa löytyy muualtakin Vanhasta testamentista, esim. 5. Moos. 22:13-21, jossa naisesta jälleen puhutaan kuin kauppatavarasta. Tuoreen vaimon neitsyys on erityisen arvokas arvatenkin siksi, että neitsyen kanssa mies voi luottaa naisen kantavan hänen omaa jälkeläistään.
Tärkeänä kohtana Mooseksen kirjoista löytyvistä Kymmenestä käskystä kuudes (”Älä tee aviorikosta”) tulkitaan joskus esiaviollisen seksin kieltäväksi. Aviorikos kuitenkin määritellään Raamatussa seksiksi, jota avioliitossa oleva harjoittaa jonkun muun kuin puolisonsa kanssa. Jos kumpikaan osapuoli ei ole avioliitossa, ei kyse ole myöskään aviorikoksesta. Kymmenen käskyä eivät siis ota kantaa esiaviolliseen seksiin, jos kumpikin osapuoli on naimaton.
Seksin hyväksyvällä tavalla voidaan lukea myös Laulujen laulua, jossa seksuaalista rakkautta ja halukkuutta ylistetään kauniin sanankääntein ilman mainintoja avioliitosta.
Uusi testamentti
Uudessa testamentissa ei puhuta missään suoraa esiaviollisesta seksistä. Siihen liittyvistä seikoista eniten kirjoittaa Paavali, erityisesti ensimmäisessä kirjeessään Korinttolaisille.
Paavali kehottaa välttämään uskonnollista moraalittomuutta. Sitä tarkoittava sana ”pornei” (πορνεί) kuitenkin tarkoittaa mm. seksiä kuukautisten aikaan, uskottomuutta, temppeliprostituutiota (seksi jonkun muun kuin kumppanin kanssa uskonnollisista syistä) ja pederastiaa (aikuisen miehen ja nuorukaisen välinen seksisuhde, mikä on eri asia kuin moderni homoseksuaalisuus). Suoraa kytköstä avioliittoon sillä ei ole, eikä siis myöskään esiaviolliseen seksiin.
Kristillistä avioliittoa Paavali ei edellytä ennen seksiä. Se ei olisi edes mahdollista, koska kristinusko järjestäytyy avioliittoja siunaavaksi kirkoksi vasta paljon Paavalin kuoleman ja Uuden testamentin synnyn jälkeen. Paavali ei edellytä myöskään oikean uskon mukaista liittoa ennen seksiä, vaan jopa kieltää puolison hylkäämisen tämän uskon vuoksi (1. Kor. 7:12-13).
Raamatunkäännöksissä, kuten Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottamassa suomennoksessa Paavali vaikuttaa usein puhuvan vaimosta ja aviomiehestä (esim. 1. Kor. 7:2). Taustalla oleva kreikankielinen teksti ei kuitenkaan ole yksioikoisesti näin. Sen lisäksi, että kristillistä avioliittokäsitystä ei ennen kirkkoa voi olla, puuttuvat kreikan kielestä kokonaan sanat ”vaimo” ja ”aviomies”. Niiden sijaan voidaan toki sanoa ”hänen naisensa” tai ”hänen miehensä”. Käytetyt sanat ”nainen & mies” (γυνή & ἀνήρ) voivat kuitenkin tarkoittaa a) ”yksi nainen & yksi mies”, b) ”vaimo & aviomies” tai c) ”naiskihlattu & mieskihlattu”, ja naisen kohdalla merkitys voi olla vielä d) ”leski”. Jos käännöksessä käytetään suomeksi sanoja ”vaimo ja aviomies” tehdään siis vahva tulkinta alkuperäistekstistä, kun kaikista käännösvaihtoehdoista valitaan yksi. Joka tapauksessa, puhuu Paavali sitten aviopuolisoista tai ei, Paavali ei varmasti puhu kristillisestä avioliitosta, koska sitä ei hänen aikanaan vielä ollut olemassa.
Paavali ei siis edellytä kristillistä avioliittoa seksille. Uskollisuudesta yhdelle miehelle tai naiselle hän kuitenkin ehdottomasti kirjoittaa, lukee alkukielistä tekstiä miten tahansa. Tärkeänä osana tätä kahdenkeskistä suhdetta hän pitää seksiä, esim. kohdassa 1. Kor. 7:5:
Älkää keskeyttäkö yhdyselämäänne, paitsi ehkä yhteisestä sopimuksesta joksikin aikaa, jotta voitte keskittyä rukoukseen; palatkaa sitten taas yhteen. Muutenhan Saatana pääsee kiusaamaan teitä, kun ette kuitenkaan pysty hillitsemään itseänne.
Paavalin tekstien pohjalta on perusteetonta väittää, että Saatana kiusaisi vain seksistä kieltäytyvää avioparia. Päin vastoin esiaviollisen seksin voi itse asiassa katsoa korinttolaiskirjeen perusteella olevan jopa toimintaa, jolla vastustetaan Saatanalle altistavia kiusauksia.
Kristillistä seksiä
Vanhassa testamentissa naisesta puhutaan usein kuin esineestä. Lisäksi tekstit usein vaikuttavat suhtautuvan ongelmattomasti mm. polygamiaan (miehellä monta vaimoa) ja raiskaamiseen. Tekstit pitää kuitenkin lukea niiden konteskti huomioiden, eivätkä ne ilmaise kristillistä suhtautumista seksuaalisuuteen.
Jo Vanhassa testamentissa rakkaudella on valtava arvo. Uusi testamentti vielä kirkastaa sen erityisaseman korkeimpana hyveenä: lähimmäistä on rakastettava kuin itseä (Matt. 22:34–40), toista on kohdeltava kuin toivoisi itse tulevansa kohdelluksi (Matt. 7:12) ja ilman rakkautta emme ole mitään (1. Kor. 13). Opetuksissaan Jeesus itse usein osoittaa, että Vanhan testamentin säädökset voivat olla vastoin lähimmäisenrakkautta, ja jälkimmäisen vaaliminen on tärkeämpää (esim. Mark. 3:1-6). Jeesus antaa esimerkin, jonka mukaan sokea sääntöjen noudattaminen ei ole ihanne, vaan Hänen seuraajilleen ihanteellisia ovat välittäminen, epäitsekkyys ja rakkaus. Kristillinen seksi on niiden mukaista: välittämistä osoittavaa, toisen huomioon ottavaa ja rakkauteen perustuvaa. Sen sijaan seksi jossa nämä ohitetaan ei ole kristillistä, vaikka se olisi kirkossa kuulutetussa suhteessa. Toista vahingoittava, itsekäs ja välinpitämätön paneminen ei ole avioliitossakaan kristillistä.
Seksi on herkkä ja arvokas asia, ja kristillisenä ei voida pitää myöskään sekstailua ilman harkintaa kenen tahansa kanssa. Rakkaudella on erityinen arvo, jonka ilmaisuun seksi on mahtava tapa. Seksi on intiimein fyysisen läheisyyden muoto ja on sääli, jos siitä tulee itselle tärkeimmän ihmisen kanssa jaetun yhteisen aarteen sijaan vain yleistä nautinnonhakua. Niin herkällä asialla kuin seksi voi myös varomattomuudellaan satuttaa itseään ja toista.
Kaiken edeltävän jälkeen on myös hyvä todeta, että avioliitolla on kristinuskossa erityinen arvo. Se on julkinen yhteiselämän tunnustus, jossa vihittävät jättävät toinen toisensa ja yhteisen liittonsa Jumalan huolenpitoon. Ilmaistessaan tahtonsa rakastaa toinen toistaan vihittävät sitoutuvat avioliittoon ja siihen, että tekevät parhaansa, jotta kumpikin voisi olla siinä onnellinen. Turvallinen avioliitto on rakkautta ilmaisevalle seksille paras paikka, vaikka seksi avioliiton ulkopuolella ei syntiä olekaan.
Pieni maailmankuva 
Mitä saastaa ja saatanan puhetta! Lapseni oli lukenut tällaista, ja nyt aikuinen mies on käyttänyt lastani hyväksi rakkauden valheella! Raamattu opettaa aukottomasti, että kun mies ja nainen yhtyvät, he ovat yhdessä elämänsä loppuun asti tai he tekevät syntiä. Nyt minun lapseni on tuon uskomattoman pedofiilin vaimo!!!!! Vain tällaisten saatanallisten kirjoitusten takia, joita kirjoittavat omissa himoissaan itselleen tuomiota välttelevät saatanan vallassa olijat. Pala helvetin tulessa! Toivottavasti tunnet edes sen pienen tuskan, mitä perheemme näinä päivinä on kokenut! Synti on syntiä, vaikka sen kuinka yrittäisi Raamatulla perustella, sillä sinähän jätät tässä huomioimatta ne sadat kohdat, joissa asia sanotaan selvästi synniksi!
Tarkoitus ei ole tässä sanallakaan puolustella pedofiliaa. Yhteiskunnassamme onneksi lapsia ja nuoria suojellaan siltä. Pedofilia on rikos ja seksi on hyvä aloittaa omaa vastaavassa elämänvaiheessa olevan kanssa, ei liian aikaisin ja aina vasta sitten, kun itsekin on siihen valmis.
Mainitset lapsesi olevan nyt naimisissa. Jos kaikki on mennyt lain mukaisesti, oletan hänen olevan täysi-ikäinen ja itse päätöksensä tehnyt – muutenhan avioliitto ei ole sen enempää kristillinen kuin lainmukainenkaan. Kuitenkin, jos lakia ja tahdonvapautta on noudatettu, on vaikea kuvitella, että kyse olisi todella pedofiliasta. Toivon tyttärellesi siunausta ja onnea avioliitossaan. Toisaalta toivon hänelle myös rohkeutta irtautua siitä, jos se ei ole hänen oma valintansa eikä kristillistä kunnioitusta ja rakkautta ilmentävä liitto – tekstisi perusteella on vaikea sanoa, mistä oikein on tarkalleen kysymys.
Jos seksi ennen avioliittoa on tapahtunut laillisesti, ja niin kunnioitusta kuin rakkauttakin ilmentäen, en pidä sitä syntinä. Ja jos kaikki on mennyt laillisesti (täysi-ikäisten välillä) ja tyttäresi tahdon mukaisesti, kun hän on mennyt naimisiin ja löytänyt elämänkumppanin, vaikuttavat seurauksetkin viestisi perusteella olleen hyviä.
Sinulta toivon korrektimpaa ja siistimpää kieltä, jos haluat viestejäsi jatkossa sivustolle näkyviin. Asiallisiin viesteihin vastaan.
Mielenkiinnolla luin tämän tekstisi. En ole aiemmin törmännyt aiheen käsittelyyn tällä tavalla. Se, mihin olen törmännyt, on kristillisen elämänkatsomuksen pitäminen älyttömänä lapsellisuutena ja toisaalta kristittyjen lakihenkiseen ja ihmisyyttä halveksivaan paasaukseen. Se, että joku pohtii aihetta syvältä ja perustellen, tuntuu hyvältä.
Olen lapsuuteni ja nuoruuteni helluntaiseurakunnassa kasvanut, aikuisena vähitellen seurakunnasta etääntynyt vakaumuksellinen kristitty. Naimisiin mentyäni ja erityisesti pitkästä liitosta erottuani huomaan, kuinka pahaa jälkeä lapsuuteni seksuaalikielteisyys on tehnyt psyykelleni. Olen pähkäillyt sitä, miten on mahdollista, että viisas ja rakastava Jumala olisi luonut ihmisistä seksuaalisia olentoja ja sitten demonisoinut tämän piirteen. Tehnyt seksuaalisuudesta vaarallista ja rumaa, kunnes naimisiinmeno muuttaa asian valkeaksi ja kauniiksi. Ihmismieli ei toimi niin. Jos minut on luotu Jumalan kuvaksi, tässä on vakava ristiriita. Minun jumalakäsitykseeni ei mahdu Jumala, joka toimii vastoin ihmisyyden periaatteita. Seksuaalisuus on iso osa ihmistä ja syvällä ihmisen psyykessä. Sen rajoittaminen avioliittoon ei tunnu terveeltä eikä realistiselta.
Jumalaa en halua hylätä, ihmisten kanssa minulla se ongelma oli. Petyin siihen, että ihmisyyden rajat vedettiin niin tiukoiksi. Jos oma elämä poikkesi hyväksytystä kaavasta, vaihtoehtoja ei ollut. Elämästä tuli vaille jäämistä, huonommuuden tunteita, kelpaamattomuutta, syyllisyyttä, kateutta ja katkeruutta. Kaipaan Jumalaa, joka hyväksyy ja rakastaa minua tämmöisenä kuin olen. Inhimillisenä, pohtivana, herkkänä, lempeänä, kyseenalaistavana. Sisimmässäni uskon, että juuri sellainen Jumala minulla onkin. Lapsuuden ehdottomuuksista on vain valtavan vaikea irtautua. Siksi kirjoituksesi oli tervetullut laajennus ajatusmalleihin. Kiitos siitä.❤
Suoranaista Raamatun vääristelyä, suosittelen parannuksentekoa.